Yhteystiedot

Lattomeren nuorisoseura ry
Liemolantie 1
28560 Pori
044 3135503

LATTOMEREN NUORISOSEURA ry:n HISTORIA, SEN 90-VUOTISTAIPALEELTA

( Historiikki perustuu 40-, 70, ja 80-vuotisjuhla historiikkiin ja sen jälkeisiin toimintakerto-

muksiin )

Lattomeren Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin loppiaisena eli tammikuun 6 pnä

1918 Jokelassa.

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Robert Riihikoski. Hänet valittiin myös

seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Johtokuntaan valittiin Nestor Tuomela, Kalle

Tammela, Sigfrid Tommila, Martti Markkula, Frans Mattila, Evert Erkkilä, Paul Langen,

Frans Tommila, Martti Uusitalo, Frans Ahlträsk ja Erland Uusitalo.

Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin myös seuralle säännöt, jotka oli laatinut Riihi-

koski. Todettakoon, että Riihikoski oli ammatiltaan poliisikonstaapeli.

Heti alusta alkaen oli nuorisoseuralaisten suurena haaveena omat toimitilat, eli oma

talo Lattomerelle.

Saatavissamme on vain vähän tietoja Lattomeren Nuorisoseuran toiminnasta alku-

aikoina. Olemme vain muistitietoina saaneet kuulla, että kokouksia ja ns. huvi-iltoja

pidettiin kodeissa.Muistitiedot kertovat lisäksi , että Jokelan pirttiin oli laitettu jon-

kinlainen ylennys, koroke, näyttämöksi ja esirippuna käytettiin kotona kudottuja

rössilakanoita. Näissä puitteissa siis esitettiin monet ohjelmanumerot, yksinlaulut

ja kuvaelmat, joita bengalivaloilla väritettiin. Suosittuja olivat myös lukuisat

erilaiset seuraleikit.

Ensimmäisenä toimintavuotena 1918 oli seurassa jäseniä 127. Jäsenmaksu oli 3 mk

hengeltä.

25 mk:lla pääsi ainaisjäseneksi. Ainaisjäseniä kertyi tällöin 7 kpl.

Marraskuun lopulla 1919 Nestori Liemolan luona pidetyssä kokouksessa päätettiin

alustavasti

ryhtyä toimiin oman talon aikaansaamiseksi. Asia eteni, sillä Rosendahlilta ostettiin tontti ta-

loa varten.

Yksimielisyyttä , suurta uhrautuvaisuutta ja talkoohenkeä riitti. Vuonna 1920 syyskuun 5

pnä voitiin viettää oman talon vihkiäisjuhlaa.

Kylän asukkaat olivat lahjoittaneet metsistään puita. Puut sahattiin kylän omalla sahalla ja

laudat höylättiin Frans Anttilan luona. Taloon tilatut piirustukset eivät alkuun ilmeisesti tyy-

dyttäneet johtokuntaa, koska pöytäkirjasta ilmenee, että piirustuksiin pyydettiin täydennystä.

 

Talon kustannusarvio oli tällainen:

Ennen kuin talo saatiin valmiiksi, tarvittiin lahjoitusten ja talkootyön lisäksi myös rahaa. Kun

sitä ei ollut omasta  takaa, jouduttiin sitä ostamaan seuralle, eli ottamaan lainaa. Mistä laina

saatiin ei ilmene asiakirjoista, mutta rakennustoimikunnan tammikuun 7 pnä 1920 pitämän

kokouksen pöytäkirjasta käy selville, että ken haluaa, menee mieskohtaiseen takaukseen

oman

harkintansa mukaan seuratalon rakennusrahaston kartuttamiseksi.

Takaajat ja takuusummat olivat seuraavat:

Nestor Tuomela                                     1.500,-

Juha Mattila                                            1.500.-

Niilo Anttila                                             200,-

Onni Rantala                                          200,-

Kalle Arpalahti                                       200,-

Severi Forsback                                    200,-

Martti Uusitalo                                        200,-

Frans Mattila                                          200,-

Martti Markkula                                      1.500,-

R. Riihikoski                                           1.500,-

Frans Ahlträsk                                        1.000,-

Takaukset yhteensä                              8.200,-

 

Tämän rahasumman maksamiseksi on 1921 päätetty panna toimeen arpajaiset rakennus-

lainan lyhentämiseksi.

Itse vihkiäisjuhlasta kirjoittaa Satakunnan Kansa seuraavaa: "Juhlallisuudet alkoivat kello 12.

Kaasmarkun torvisoittokunta kajautti alkajaisiksi ensimmäiset sävelet. Maanvilj. Frans

Anttila piti lämminhenkisen tervehdyspuheen. Juhlapuheen piti opettaja Hanhijärvi. Kuo-

rolaulua esitti paikallinen sekakuoro opettaja Pitkäsaaren johdolla. Illalla pidetyssä juh-

lailtamassa oli mm. sairaanhoitajatar Kyllikki Pohjalan puhe ja lopuksi nuori väki kar-

keloi"

Pöytäkirjoja ei tämän jälkeen tapahtuneesta toiminnasta , ole löydetty, ennenkuin v. 1925

ja siltäkin vuodelta vain vuosikokouksen ja johtokunnan kokouksista laaditut pöytäkirjat.

Tosin on  todettava, että v. 1921 nuorisoseurapäivänä l.maarianpäivänä , maaliskuun 25

pnä muistetaan Lattomerellä pidetyn kotiseutupäivät, johon osallistui 21:n eri nuorisoseu-

ran edustajat eri puolilta Satakuntaa.

Katseltaessa seuran kunniakirjakokoelmaa todettakoon 20-luvun toimintoihin vielä eräs

urheilusaavutus vuodelta 1924 jolloin seura järjesti  4. piirin kesäjuhlat ja silloin  saatiin

naisten 4x100 metrin viestijuoksussa I palkinto.

Vaikka ei olekaan kirjoitettua tietoa seuran toiminnoista lähes kahden vuosikymmenen

ajalta, mikä on valitettavaa, voidaan saamatiedon mukaan merkitä, että toimintaa tälläkin

ajanjaksolla on ollut.

Muistitiedot tietävät kertoa, kuinka vireätä on toiminta ollut. Kokoukset pidettiin sään-

nöllisesti kuukausittain, joissa seuran jäsenet kukin vuorollaan olivat puheenjohtajan

ja sihteerin paikalla. Joka kokoukselle valittiin toimikunta, jonka tuli huolehtia oh-

jelmasta. Useita näytelmiä harjoiteltiin. Vanhempia henkilöitä pyydettiin opettamaan

nuorisolle vanhanajan purpurit, franseesit, katrillit ja Tyrvään lystit. Käytiin myös

naapuripitäjissä rekiretkillä ohjelmallisten iltamien merkeissä.

Myös urheilukilpailujen kunniakirjat kertovat vireästä toiminnasta seuran alaosas-

ton Lattomeren Nuorisoseuran Urheilijain toiminnasta.

Vuonna 1951 jarjestettiin kutomakurssit.

1953 Satakunnan nuorisoseuraväen talvipäivät järjestettiin hiihto-ja henkisinekil-

pailuineen. Viimeksi mainituissa seuramme saavutti palkintosijan.

Tätä ennen oli osallistuttu kesällä Satakunnan laulujuhlien järjestelyihin Nakkilas-

sa, yhdessä Nakkilan Nuorisoseuran ja Pyssykankaan Nuorisoseuran kanssa.

Vuonna 1945 on päätetty seurataloa kohentaa kattamalla se uusilla päreillä.

Tarveaineet on päätetty hankkia talkoilla ja ostamalla.  Talossa tehdyistä korjauksista

mainittakoon v.1952 tehty

talon laajennus, jolloin myös rakennettiin parveke salin päähän.

Tämän jälkeen on tehty ns. urheiluremontti, jolloin purettiin parveke ja näyttä-mö, sekä

laitettiin keittiö ja muita tiloja.

N. 20-vuotta sitten 70-vuotisjuhlien aikaan tehtiin uusi näyttämö, koska vuosien kuluessa

näyttämön puuttuminen

vaikeutti seuralaisten, erimuotoisten näyttä-mö- ym. harrastustoimintojen toteuttamista.

Vuonna 1990 tehtiin uusi peltikatto ja 1992 maalattiin keittiö ja ns. kokoushuone se-

tehtiin lisää kaappi- ja pöytätilaa. Kaupungin vesijohtoverkkoon, jonka Lattomeren

vesiosuuskunta on rakennuttanut, talo liitettiin v.1992. Vuonna 1993 uusittiin ik-kunat  ja

v.1996 talo maalattiin

ulkopuolelta jatkuen siten, että vesikatto maalat-tiin seuraavana vuonna. Salin

sisäpinnoitteet ja valaistus uusittiin

2003.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana toiminta ei ole ollut yhtä vilkasta, kuin

edellisellä vuosikymmenellä, johtuen lähinnä ohjaajapulasta, kun edellisvuosikymmenen

nuoret ohjaajat ovat lentäneet ns. pois pesästä.

Seurassa on muutaman vuoden ajan toiminut streetdance-ryhmä  joka osallistui

Kalevan Nuorten kulttuurikeikalle keväällä 1997 ja saavutti toisen sijan. Kale-

van Nuorten toiminta  sai uutta virikettä, kun seura sai vuonna 1994 lahjoituksena

3,2 ha:n suuruisen maa-alueen Kokemäen Kauvatsan kylässä sijaitsevalta Lievi-järven rannalta, jonka jälkeen

ohjelmaan on tullut kesäleiritoiminta.  Maa-alueen lahjoitti seuramme entinen aktiivijäsen

Semmi Markkula ja paikka onkin nimetty hänen mukaansa Semminkallioksi.

Toistaiseksi Semminkalliolle on rakennettu hirsilaavu, nuotiopaikka, pöytä ja penkit

sekä puucee.

Lisärakentamista on kuitenkin näköpiirissä, koska Semminkalliolle on

yleiskaavaluonnoksessa

esitetty rakennuspaikka loma-asunnolle ja rantasaunalle. Vuosikymmenen kuluessa se ei

toki ole ollut aivan itsestään selvää l. se on vaatinut paljon edunvalvontaa. 

"Vekarakerho toiminta" on viime vuosina tullut toimintaan ja sen nähdäänkin toimivan

toiminnan innostajana tulevaisuudessa. Tästä kiitos Vekarakerhon ohjaajille.

Myös Cafe LATTI'sta on pidetty nuorille, josta kiitos sen vetäjille. 

Porin kaupungin kinokellarin toimesta on talollamme esitetty elokuvia muutaman vuoden

ajan.

Varoja toimintaan on hankittu mm. osallistumalla Porin JAZZ narikkoja pitämällä yhteisesti

Satakunnan nuorisoseurojen liiton ym. kanssa.

Kesäretkiä on tehty Uuteen iloiseen teatteriin Helsinkiin jo usean vuoden ajan.

Seuran toimintaan kuuluu myös vuosittain järjestettävät joulujuhlat, baalit, tanssti,

joulumyyjäiset

ja joskus myös iltamat.

Seuran puheenjohtajina ja sihteereinä ovat toimineet seuraavat henkilöt.

 

Puheenjohtajat:                                                           Sihteerit:

Robert Riihikoski                                                         Vilho Mäkivalli

Uuno Erkkilä                                                                Uuno Erkkilä

Kustaa Levo                                                                 Robert Riihikoski

Bruno Markkula                                                           Helmi Uusitalo

Nestor Hirvelä                                                              Kaisa Bockholm

Ahti Markkula                                                               Impi Jalava

Vilho Lehtimäki                                                           Oiva Kylävainio

Viljo Rämö                                                                   Kyllikki Nurmela

Esko Peltola                                                                 Ilmi Määttä

Matti Tuominen                                                           Ilmari Rämö

Urho Railamaa                                                            Laura Railamaa

Eino Skyttä                                                                   Elma Railamaa

Osmo Ojala                                                                  Vieno Railamaa

Timo Numminen                                                         Helvi Käppi

Jouko Liemola                                                             Vuokko Liemola

Jouko Markkula                                                           Auli Skyttä

Kaarlo Randell                                                            Timo Numminen

                                                                                       Riitta Randell

                                                                                       Tuula Rantavalli

Seuran jäsenmäärä oli 2007 lopussa 110. Jäsenmaksun ollessa aikuisilta 10,- ja alle

16 v. 4,-.

Lopuksi voidaan todeta, että Lattomeren Nuorisoseuralla on hyvät toimintaedelly-

tykset ja tarve tällaiseen luovaan omatoimiseen itsensä kasvattamiseen ja kehittä-

miseen lisääntyy koko ajan sillä yhteiskunnan ylläpitämä koululaitos vähentää luovuutta

kehittäviä oppiaineita.

Siis jatketaan vuosikymmenien perinteiden vaalimista, mutta pidetään myös katse

kirkkaasti ja väkevästi avoinna

uusille tuulille ja muistetaan nuorisoseuran perusperiaate kasvattaa

HYVIÄ IHMISIÄ ja KUNNON  KANSALAISIA,

jolla tarkoitetaan luovaa ja  erityisesti yhteistyökykyistä ihmistä.

 

LATTOMEREN NUORISOSEURA  90 vuotta

Juhlapäivänä 29.3.2008

Lattomeren nuorisoseuran historia kuvina ja teksteinä seuran 100-vuotis juhlasta