LATTOMEREN NUORISOSEURA ry:n HISTORIA, SEN 90-VUOTISTAIPALEELTA
( Historiikki perustuu 40-, 70, ja 80-vuotisjuhla historiikkiin ja sen jälkeisiin toimintakerto-
muksiin )
Lattomeren Nuorisoseuran perustava kokous pidettiin loppiaisena eli tammikuun 6 pnä
1918 Jokelassa.
Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Robert Riihikoski. Hänet valittiin myös
seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Johtokuntaan valittiin Nestor Tuomela, Kalle
Tammela, Sigfrid Tommila, Martti Markkula, Frans Mattila, Evert Erkkilä, Paul Langen,
Frans Tommila, Martti Uusitalo, Frans Ahlträsk ja Erland Uusitalo.
Perustavassa kokouksessa hyväksyttiin myös seuralle säännöt, jotka oli laatinut Riihi-
koski. Todettakoon, että Riihikoski oli ammatiltaan poliisikonstaapeli.
Heti alusta alkaen oli nuorisoseuralaisten suurena haaveena omat toimitilat, eli oma
talo Lattomerelle.
Saatavissamme on vain vähän tietoja Lattomeren Nuorisoseuran toiminnasta alku-
aikoina. Olemme vain muistitietoina saaneet kuulla, että kokouksia ja ns. huvi-iltoja
pidettiin kodeissa.Muistitiedot kertovat lisäksi , että Jokelan pirttiin oli laitettu jon-
kinlainen ylennys, koroke, näyttämöksi ja esirippuna käytettiin kotona kudottuja
rössilakanoita. Näissä puitteissa siis esitettiin monet ohjelmanumerot, yksinlaulut
ja kuvaelmat, joita bengalivaloilla väritettiin. Suosittuja olivat myös lukuisat
erilaiset seuraleikit.
Ensimmäisenä toimintavuotena 1918 oli seurassa jäseniä 127. Jäsenmaksu oli 3 mk
hengeltä.
25 mk:lla pääsi ainaisjäseneksi. Ainaisjäseniä kertyi tällöin 7 kpl.
Marraskuun lopulla 1919 Nestori Liemolan luona pidetyssä kokouksessa päätettiin
alustavasti
ryhtyä toimiin oman talon aikaansaamiseksi. Asia eteni, sillä Rosendahlilta ostettiin tontti ta-
loa varten.
Yksimielisyyttä , suurta uhrautuvaisuutta ja talkoohenkeä riitti. Vuonna 1920 syyskuun 5
pnä voitiin viettää oman talon vihkiäisjuhlaa.
Kylän asukkaat olivat lahjoittaneet metsistään puita. Puut sahattiin kylän omalla sahalla ja
laudat höylättiin Frans Anttilan luona. Taloon tilatut piirustukset eivät alkuun ilmeisesti tyy-
dyttäneet johtokuntaa, koska pöytäkirjasta ilmenee, että piirustuksiin pyydettiin täydennystä.
Talon kustannusarvio oli tällainen:
Ennen kuin talo saatiin valmiiksi, tarvittiin lahjoitusten ja talkootyön lisäksi myös rahaa. Kun
sitä ei ollut omasta takaa, jouduttiin sitä ostamaan seuralle, eli ottamaan lainaa. Mistä laina
saatiin ei ilmene asiakirjoista, mutta rakennustoimikunnan tammikuun 7 pnä 1920 pitämän
kokouksen pöytäkirjasta käy selville, että ken haluaa, menee mieskohtaiseen takaukseen
oman
harkintansa mukaan seuratalon rakennusrahaston kartuttamiseksi.
Takaajat ja takuusummat olivat seuraavat:
Nestor Tuomela 1.500,-
Juha Mattila 1.500.-
Niilo Anttila 200,-
Onni Rantala 200,-
Kalle Arpalahti 200,-
Severi Forsback 200,-
Martti Uusitalo 200,-
Frans Mattila 200,-
Martti Markkula 1.500,-
R. Riihikoski 1.500,-
Frans Ahlträsk 1.000,-
Takaukset yhteensä 8.200,-
Tämän rahasumman maksamiseksi on 1921 päätetty panna toimeen arpajaiset rakennus-
lainan lyhentämiseksi.
Itse vihkiäisjuhlasta kirjoittaa Satakunnan Kansa seuraavaa: "Juhlallisuudet alkoivat kello 12.
Kaasmarkun torvisoittokunta kajautti alkajaisiksi ensimmäiset sävelet. Maanvilj. Frans
Anttila piti lämminhenkisen tervehdyspuheen. Juhlapuheen piti opettaja Hanhijärvi. Kuo-
rolaulua esitti paikallinen sekakuoro opettaja Pitkäsaaren johdolla. Illalla pidetyssä juh-
lailtamassa oli mm. sairaanhoitajatar Kyllikki Pohjalan puhe ja lopuksi nuori väki kar-
keloi"
Pöytäkirjoja ei tämän jälkeen tapahtuneesta toiminnasta , ole löydetty, ennenkuin v. 1925
ja siltäkin vuodelta vain vuosikokouksen ja johtokunnan kokouksista laaditut pöytäkirjat.
Tosin on todettava, että v. 1921 nuorisoseurapäivänä l.maarianpäivänä , maaliskuun 25
pnä muistetaan Lattomerellä pidetyn kotiseutupäivät, johon osallistui 21:n eri nuorisoseu-
ran edustajat eri puolilta Satakuntaa.
Katseltaessa seuran kunniakirjakokoelmaa todettakoon 20-luvun toimintoihin vielä eräs
urheilusaavutus vuodelta 1924 jolloin seura järjesti 4. piirin kesäjuhlat ja silloin saatiin
naisten 4x100 metrin viestijuoksussa I palkinto.
Vaikka ei olekaan kirjoitettua tietoa seuran toiminnoista lähes kahden vuosikymmenen
ajalta, mikä on valitettavaa, voidaan saamatiedon mukaan merkitä, että toimintaa tälläkin
ajanjaksolla on ollut.
Muistitiedot tietävät kertoa, kuinka vireätä on toiminta ollut. Kokoukset pidettiin sään-
nöllisesti kuukausittain, joissa seuran jäsenet kukin vuorollaan olivat puheenjohtajan
ja sihteerin paikalla. Joka kokoukselle valittiin toimikunta, jonka tuli huolehtia oh-
jelmasta. Useita näytelmiä harjoiteltiin. Vanhempia henkilöitä pyydettiin opettamaan
nuorisolle vanhanajan purpurit, franseesit, katrillit ja Tyrvään lystit. Käytiin myös
naapuripitäjissä rekiretkillä ohjelmallisten iltamien merkeissä.
Myös urheilukilpailujen kunniakirjat kertovat vireästä toiminnasta seuran alaosas-
ton Lattomeren Nuorisoseuran Urheilijain toiminnasta.
Vuonna 1951 jarjestettiin kutomakurssit.
1953 Satakunnan nuorisoseuraväen talvipäivät järjestettiin hiihto-ja henkisinekil-
pailuineen. Viimeksi mainituissa seuramme saavutti palkintosijan.
Tätä ennen oli osallistuttu kesällä Satakunnan laulujuhlien järjestelyihin Nakkilas-
sa, yhdessä Nakkilan Nuorisoseuran ja Pyssykankaan Nuorisoseuran kanssa.
Vuonna 1945 on päätetty seurataloa kohentaa kattamalla se uusilla päreillä.
Tarveaineet on päätetty hankkia talkoilla ja ostamalla. Talossa tehdyistä korjauksista
mainittakoon v.1952 tehty
talon laajennus, jolloin myös rakennettiin parveke salin päähän.
Tämän jälkeen on tehty ns. urheiluremontti, jolloin purettiin parveke ja näyttä-mö, sekä
laitettiin keittiö ja muita tiloja.
N. 20-vuotta sitten 70-vuotisjuhlien aikaan tehtiin uusi näyttämö, koska vuosien kuluessa
näyttämön puuttuminen
vaikeutti seuralaisten, erimuotoisten näyttä-mö- ym. harrastustoimintojen toteuttamista.
Vuonna 1990 tehtiin uusi peltikatto ja 1992 maalattiin keittiö ja ns. kokoushuone se-
kä tehtiin lisää kaappi- ja pöytätilaa. Kaupungin vesijohtoverkkoon, jonka Lattomeren
vesiosuuskunta on rakennuttanut, talo liitettiin v.1992. Vuonna 1993 uusittiin ik-kunat ja
v.1996 talo maalattiin
ulkopuolelta jatkuen siten, että vesikatto maalat-tiin seuraavana vuonna. Salin
sisäpinnoitteet ja valaistus uusittiin
2003.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana toiminta ei ole ollut yhtä vilkasta, kuin
edellisellä vuosikymmenellä, johtuen lähinnä ohjaajapulasta, kun edellisvuosikymmenen
nuoret ohjaajat ovat lentäneet ns. pois pesästä.
Seurassa on muutaman vuoden ajan toiminut streetdance-ryhmä joka osallistui
Kalevan Nuorten kulttuurikeikalle keväällä 1997 ja saavutti toisen sijan. Kale-
van Nuorten toiminta sai uutta virikettä, kun seura sai vuonna 1994 lahjoituksena
3,2 ha:n suuruisen maa-alueen Kokemäen Kauvatsan kylässä sijaitsevalta Lievi-järven rannalta, jonka jälkeen
ohjelmaan on tullut kesäleiritoiminta. Maa-alueen lahjoitti seuramme entinen aktiivijäsen
Semmi Markkula ja paikka onkin nimetty hänen mukaansa Semminkallioksi.
Toistaiseksi Semminkalliolle on rakennettu hirsilaavu, nuotiopaikka, pöytä ja penkit
sekä puucee.
Lisärakentamista on kuitenkin näköpiirissä, koska Semminkalliolle on
yleiskaavaluonnoksessa
esitetty rakennuspaikka loma-asunnolle ja rantasaunalle. Vuosikymmenen kuluessa se ei
toki ole ollut aivan itsestään selvää l. se on vaatinut paljon edunvalvontaa.
"Vekarakerho toiminta" on viime vuosina tullut toimintaan ja sen nähdäänkin toimivan
toiminnan innostajana tulevaisuudessa. Tästä kiitos Vekarakerhon ohjaajille.
Myös Cafe LATTI'sta on pidetty nuorille, josta kiitos sen vetäjille.
Porin kaupungin kinokellarin toimesta on talollamme esitetty elokuvia muutaman vuoden
ajan.
Varoja toimintaan on hankittu mm. osallistumalla Porin JAZZ narikkoja pitämällä yhteisesti
Satakunnan nuorisoseurojen liiton ym. kanssa.
Kesäretkiä on tehty Uuteen iloiseen teatteriin Helsinkiin jo usean vuoden ajan.
Seuran toimintaan kuuluu myös vuosittain järjestettävät joulujuhlat, baalit, tanssti,
joulumyyjäiset
ja joskus myös iltamat.
Seuran puheenjohtajina ja sihteereinä ovat toimineet seuraavat henkilöt.
Puheenjohtajat: Sihteerit:
Robert Riihikoski Vilho Mäkivalli
Uuno Erkkilä Uuno Erkkilä
Kustaa Levo Robert Riihikoski
Bruno Markkula Helmi Uusitalo
Nestor Hirvelä Kaisa Bockholm
Ahti Markkula Impi Jalava
Vilho Lehtimäki Oiva Kylävainio
Viljo Rämö Kyllikki Nurmela
Esko Peltola Ilmi Määttä
Matti Tuominen Ilmari Rämö
Urho Railamaa Laura Railamaa
Eino Skyttä Elma Railamaa
Osmo Ojala Vieno Railamaa
Timo Numminen Helvi Käppi
Jouko Liemola Vuokko Liemola
Jouko Markkula Auli Skyttä
Kaarlo Randell Timo Numminen
Riitta Randell
Tuula Rantavalli
Seuran jäsenmäärä oli 2007 lopussa 110. Jäsenmaksun ollessa aikuisilta 10,- ja alle
16 v. 4,-.
Lopuksi voidaan todeta, että Lattomeren Nuorisoseuralla on hyvät toimintaedelly-
tykset ja tarve tällaiseen luovaan omatoimiseen itsensä kasvattamiseen ja kehittä-
miseen lisääntyy koko ajan sillä yhteiskunnan ylläpitämä koululaitos vähentää luovuutta
kehittäviä oppiaineita.
Siis jatketaan vuosikymmenien perinteiden vaalimista, mutta pidetään myös katse
kirkkaasti ja väkevästi avoinna
uusille tuulille ja muistetaan nuorisoseuran perusperiaate kasvattaa
HYVIÄ IHMISIÄ ja KUNNON KANSALAISIA,
jolla tarkoitetaan luovaa ja erityisesti yhteistyökykyistä ihmistä.
LATTOMEREN NUORISOSEURA 90 vuotta
Juhlapäivänä 29.3.2008